Ulkomaanoperaatiot ja sotilasjuridiikka: oikeudellinen toimintaympäristö monimutkaistuu

Sotilaallisten ulkomaanoperaatioiden oikeudellinen sääntely on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Lainsäätäjä ja virkamiehet kohtaavat uusia haasteita erityisesti Naton jäsenyydestä ja muuttuneista uhkakuvista johtuen.

Ulkomaanoperaatioiden oikeudellinen kehitys

Viimeisten 30 vuoden aikana sotilaalliset ulkomaanoperaatiot ovat monimutkaistuneet paitsi operatiivisesti myös juridisesti. Kosovon (1999) ja Afganistanin (2001) operaatiot toivat Suomelle ensimmäiset käytännön kokemukset yhteistyöstä Naton kanssa. Irakissa (2015) Suomi osallistui ensimmäistä kertaa sotilasoperaatioon koalitiossa ilman kattojärjestön, kuten Naton tai YK:n mandaattia. 

Vuonna 2021 Kabulin evakuointioperaation yhteydessä eduskunta joutui arvioimaan, minkä lain nojalla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille tilanteessa, jossa paikallinen hallinto ei esittänyt virallista kutsua.

Vuodesta 2023 alkaen olemme osallistuneet EU:n mandaatilla toimivaan sotilaalliseen EUMAM Ukraine -operaatioon.

Juridinen sääntely ja vastuut ulkomaanoperaatioissa

Operaatiossa sovellettavia säädöksiä on saatettu antaa jonkun kansainvälisen organisaation (EU, NATO, YK) toimesta tai joissakin operaatioissa suoraan kansallisesti. 

Ulkomaanoperaatioihin liittyy useita oikeudellisia ulottuvuuksia:

  • Kansalliset lait (sotilaskurinpitolaki, rikoslaki ja sotilasoikeudenkäyntilaki)
  • Kansainvälinen oikeus, EU SOFA ja NATO SOFA -sopimukset ja tuomiovallan jakautuminen
  • Operaatiokohtaiset sopimukset ja voimankäyttöohjeet

Operaatioissa sotilaslakimiesten kouluttamat Geneven sopimukset vuodelta 1864 ovat ajankohtaisia, mutta eivät riitä alkuunkaan ulkomaanoperaatiossa palvelevan aseman juridiseen ymmärtämiseen, tai varsinkaan oikeudelliseen avustamiseen.

Operaatioissa palvelevien oikeudellisia asioita hoitavalle EU SOFA, NATO SOFA ja operaatioiden omat ohjeet ja käskyt tulee olla tuttuja säädöksiä, ja niiden soveltaminen arkipäivää. 

NATO-jäsenyys tuo oikeudellista painetta

Nykyisin Nato-jäsenmaana lainsäätäjälle on tullut täysin uusia tilanteita ratkaistavaksi. Naton täysjäsenenä Suomi voi tulevaisuudessa joutua osallistumaan artikla 5:n mukaisiin puolustusoperaatioihin. Kyseistä artiklaa ei ole käytännössä koskaan sovellettu, mikä tekee lainsäätäjän työstä hyvin haastavaa.

Valitse itsellesi sotilasasianajoa osaava lakimies

Sotilasasianajoa tekevälle tämä tihenevä säädösviidakko luo vain entistäkin paremman mahdollisuuden tarjota merkittävää lisäarvoa asiakkaalle – operaatioista hankittua asiantuntemusta hyödyntäen.