Milloin asia voidaan käsitellä kurinpitomenettelyssä?

Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa (SKRTL 89/2025) 36 §:n 1 momentti määrittelee, milloin rikos voidaan käsitellä kurinpitomenettelyssä:

Kurinpitomenettelyssä voidaan käsitellä rikos, josta tuomioistuimessa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos rikoksesta ei tuomioistuimessa normaalisti määrättäisi ankarampaa seuraamusta kuin sakkoa, asia voidaan käsitellä kurinpitomenettelyssä.

Usein kurinpitoesimiehet osaavat arvioida rangaistuskäytännön omalla kokemuksellaan. Tarvittaessa tukea saa Pääesikunnan oikeudellisen osaston seuraamussuosituksesta. Kyseisestä asiakirjasta vasta ratkaisusuosituksen ”syyteharkintaan” kohdalla tarvitsee edes tarkistaa, onko oikeuskäytännössä langetettu korkeintaan sakkoa. Esimerkiksi palvelusrikoksista tuomioistuimissa langetetuista rangaistuksista lähes kaikki on sakkoa.

Poikkeukset: milloin kurinpitomenettely ei ole mahdollinen?

SKRTL 36 §:n 3 momentti rajaa pois tilanteet, joissa kurinpitomenettely ei ole sallittu:

• rikoksen tehnyt ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen (eli ei ole enää sotilas),
• asianomistaja vaatii asian käsittelemistä tuomioistuimessa,
• useista rikoksista jokin on syytettävä tuomioistuimessa ja niillä on yhteys,
• rikokseen osallistuneista jotakuta on syytettävä tuomioistuimessa eikä erilliskäsittely ole tarkoituksenmukainen.

Kurinpitorangaistuksen määräämisen edellytykset

Mikäli kurinpitoesimies toteaa, että asiassa tulee määrätä rangaistus, hänen on huomioitava myös SKRTL 36 §:n 2 momentti:

Kurinpitorangaistus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut teon ja asia on muutoin selvitetty tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.

Tämä tarkoittaa, että asian käsittelylle ja rangaistuksen määräämiselle on eri kynnykset: pelkkä epäselvyys ei estä käsittelyä, mutta estää rangaistuksen määräämisen. Vapauttavan päätöksen voi kuitenkin antaa.

Käytännön esimerkki

Jos epäilty kiistää teon, asia voidaan silti käsitellä kurinpitomenettelyssä. Teon kiistäminen ei ole este käsittelylle, mutta se voi olla este kurinpitorangaistuksen määräämiselle. Kuitenkin tällöin vapauttava kurinpitopäätös on täysin mahdollinen ratkaisu.

Yhteenveto: Kurinpitoesimiehen valta vapauttaa on laajempi kuin luullaan

Jos rikoksesta on oikeuskäytännössä määrätty korkeintaan sakkoa, ja mikään SKRTL 36 §:n 3 momentin este ei täyty, kurinpitoesimies voi käsitellä asian ja antaa siitä vapauttavan päätöksen.

Tätä tukevat myös rikosoikeudelliset periaatteet kuten:

• syyttömyysolettama
• syytetyn edun mukainen tulkinta

Näiden mukaan epäselvissä tapauksissa ratkaisu on tehtävä epäillyn eduksi – ja tällöin vapauttava kurinpitopäätös on oikea ja laillinen ratkaisu.

Komentajan armahdusvalta: erillinen mekanismi

Sotilasoikeudenkäyntilain 14 § antaa joukko-osaston komentajalle valtuuden jättää aineisto toimittamatta syyttäjälle:

Jos esitutkinnassa on käynyt selville, ettei ketään voida panna syytteeseen taikka jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä.

Tätä armahdusvaltaa ei ole syyttäjällä – ainoastaan joukko-osaston komentajalla.

Lopuksi

Kurinpitoesimies – sinulla on tuomiovaltaa todennäköisesti enemmän kuin koulutuksissa on kerrottu. Vapauttavan kurinpitopäätöksen tekeminen ei vaadi tunnustusta tai selkeää näyttöä – vaan se edellyttää vain, että rikos voidaan käsitellä kurinpitomenettelyssä.

Hyödynnä sinulle kuuluva tuomiovalta täysimääräisesti – oikeudenmukaisesti ja lakiin perustuen.